Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry: Ensitietoa eturauhassyöpään sairastuneille
Tukipuhelin 040-828 0000

Ladattavaa materiaalia:
12 kysymysta Laakarille .pdf
Kuinka tulla toimeen eturauhassyovan kanssa .pdf
Luuston haurastuminen .pdf
Laakarin vastaanotolla .pdf
Potilaan omaisille .pdf

Petäys, Pellervo: Mies ja miehen elämä. Ajatus. Hämeenlinna 1998
Kirjaa saatavana toimistostamme ja tiistaisin tilaisuuksistamme.

Korda, Michael: Mitään salaamatta. Miten selviytyä eturauhassyövästä. Art House. Juva 1999

Widen, Solveig: Vakavaa vaan ei toivotonta. Schildts. Loviisa 1997

Suomen Syöpäpotilaat ry: Eturauhassyöpäpotilaan opas. Liisankatu 21 B, 00170 Helsinki

Suomen Syöpäpotilaat ry: Selviytyjän Matkaopas. Forssa 2000

Muita julkaisuja ja opasvihkosia:
Suomen Syöpäyhdistys, Liisankatu 21 B, 00170 Helsinki
Suomen Syöpäpotilaat ry. Liisankatu 21 B, 00170 Helsinki

Ilkka Taipale: Säteilevää terveyttä

40 vuotta sitten tuli Kirurgian poliklinikalle ambulanssilla mies kaikki pillit ulvoen. Hän oli mennyt ulkohuusiin, josta kyykäärme oli purrut häntä suoraan glansiin. Vaimo tuli itkien perässä. Penis oli turvonnut kuin pallo.

Siinä kaikki ihmiskunnat symbolit kohtasivat toisensa: elämä ja kuolema, rakkaus, sukupuolisuus, käärme, pelko ja ihmisen ruumiin eritteet ulkohuusissa. Näytelmä oli niin absurdi, että kirurgit ja kandidaatit joutuivat välillä poistumaan. Kauhun keskelle tuli myös pakkonauru. Mies ja vaimo selvisivät hädästä.
Kun kuulee sairastuneensa eturauhassyöpään, nousevat kaikki nämä symbolit toisiinsa kietoutuneina esiin. Käärmeen tilalla on cancer, kräfta, krapu saksineen. Vaimoni ensireaktio oli: ”mitä pirua ne meni ottamaan PSA:n, olisimme eläneet kaikessa rauhassa ilmankin sitä”.

Niin, esioireita ei ollut - ellei sitten yksi outo ja toisessa yhteydessä kertomaton tapaus. Olimme ostaneet minulle uuden tumman puvun. Istuin sen kanssa iltaa puoleen yöhön lempijuomani oluen kanssa kaupungilla. Unohdin mennä sisähuusiin Manalassa. Kävelin asemalle ja tuli liian nopeasti armoton hätä. Julkisia käymälöitä ei ollut. Assan vessan kassa oli kiinni, junaan ei päässyt ennen aikojaan, asemaravintola kiinni, rahatta ei toisiin ravintoloihin pääse asialIekaan. Ulkona ei sopivia puita ja julkinen vedenheitto maksaa kuusi päivä sakkoa ynnä kansanedustajalle vielä Iltalehtien lööpin. Niin kävi kuin lapsena, onneksi uuden puvun kangas imi puolet ja suuret kenkäni toisen puolen.
Margaret Thatcher yksityisti vesilaitoksia myöten kaiken, mutta ei kyennyt laittamaan Lontoon yleisötiloja maksullisiksi. Niinpä tein aloitteen maksuttomien käymälöiden saamiseksi aseman seutuvillekin.

Tuolloin olisi pitänyt arvata, että vika ei ole yhteiskunnan vaan minun. Eturauhastani vaivasi jokin, 60 vuotta olin aiemmin pärjännyt. Olin vain luullut nopeamman tarpeen johtuvan iästä. Rauhanen oli todettu sileäksi ja kooltaan tavanmukaiseksi.
Kesäkuussa juoksin marathonin Arkangelissa. Syyskuussa terveenä miehenä osallistuin Eduskunnan "terveys-tarkastukseen" - sen jälkeen tervettä päivää ei ole nähtykään. PSA yhdeksän, vapaa PSA 12%, koepaloista yhdessä syöpäkudosta, Gleason 6-7, levinneisyys T 1 eli kapselin sisällä. 3 kk seurattiin tilannetta ja otettiin vielä neljä koepalaa löydöksen läheltä. Koska tauti on perheen yhteinen, kävimme yhdessä vaimon kanssa lääkäreillä. Urologi totesi: sinuna minä lähtisin hoitoon, leikkauspäiväkin valittiin, mutta kysy vielä sädehoitolääkäriltä. Tämä taas suositteli sädehoitoa, lopputulokset ovat elinajan kannalta samankaltaiset, sädehoidossa ehkä vähemmän sukupuolisia sivuvaikutuksia.

Niinpä kirjoitin Demariin palstan "viriilinä miehenä valitsin sädehoidon". Iltalehdet kiinnostuivat jutusta yrittäen tehdä eturauhasestani suuremmankin -- totesin myyneeni sen jo yksinoikeudella ao lehteen. Tulipahan uutinen muuallekin.
Sitten helmi-huhtikuussa olin aamuisin 36 kertaa minuutin HUS:n sädehoitoklinikan eli Töölön Grillin Linac-koneen liukuhihnalla. Klinikalla on avoin tunnelma, ihmiset tunnistivat ja tervehtivät. Käynnissä on jatkuvat vaihtarit, jutellaan oireista, PSA-arvoista, hoidon (intiimeistäkin) sivuoireista, - elämän yleisistä kiemuroista. Saa paljon uusia kavereita. Paljon parempi, kuin jos sivuovesta luikkisi valepuvussa sisälle, jotta kukaan ei saisi tietää taudista mitään. Useimmat potilaat ovat toiveikkaita iloisiakin, mutta tautien luonteesta johtuen on myös sellaisia, joiden katse on kaukaisuudessa.

Hoitajat tulevat vähitellen tutuiksi, myös kavereiksi, vaikka hoito huoneessa ollaan 10-15 minuuttia kerrallaan. Jutut kulkevat kuin jatkokertomuksina. Röntgenhoitajaliiton puheenjohtaja pyytää juttua Radiografia-Iehteen Ja myös lobbaa sädeloman palauttamiseksi, toinen kollegansa vaihtaisi taimia ja uhkaa tulla soppatykille Hyrylään. Kolmas on vaihto-oppilaana Portugalista ja saa siten mosambikilaisen keittokirjan suomeksi ja portugaliksi… Silmiinpistävää on heidän päivittäinen iloisuutensa.

Sädehoitoklinikan ympäristöä kaunistetaan. Sisustusarkkitehdit luovuttavat maksutta työnsä talolle, uusia tauluja ripustetaan seinälle. Linacin päällä on symbolinen kattomaalaus ja musiikki soi. Teostolaiset ei kuulemma hoitopöydältä ole pyytäneet provikoita. Koen olevani kuin Kellokosken sairaalassa, jossa on yli tuhat alkuperäistaideteosta, saman verran kuin Eduskunnassa.

Entä puutteet. Eturauhaspotilaat kaipaavat paljon enemmän yksityiskohtaisia tietoja. Seksuaalisuus on miestä ehkä koskettavampi kuin sairaus tai kuolema. Yksi hoitaja tulisi irrottaa muutamiksi päiviksi juttelemaan, semmitenkin kun hän oli käynyt Sexpon kurssit. Myös taudin ennuste eri ikäluokissa ja eri tyypeissä olisi jaoteltava. Onhan viisikymppisellä ja kahdeksankymppisellä miehellä erilaiset tuntemukset tulevaisuudesta. Potilaat antavat toisilleen arkisempia ohjeita ja tietoja kuin lääkärit.

Sain kuitenkin olennaisen tiedon: olet terve. Kysyin mitä se sädehoitoklinikalla merkitsee. "Olet elossa viiden vuoden kuluttua eikä Sinulla silloin ole oireita".

Kiitokset!
Ilkka Taipale
kansanedustaja